
Grillin materiaalit ja kansi ratkaisevat, pysyykö lämpö tasaisena vai karkaako se tuuleen ennen kuin pihvi on ehtinyt saada pintaa. Moni omakotitalon omistaja tai mökkiläinen vertailee grilliä ostaessaan polttimien määrää ja hintaa. Grillin materiaaleista näkee kuitenkin paremmin, miten laite toimii syyskuun tuulisena iltana tai Lapin mökillä viileänä kesäyönä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitkä materiaalit pitävät lämmön, miksi kansi on grillin tärkein osa ja mitä kannattaa tarkistaa ennen kuin rahat vaihtavat omistajaa.
Miksi lämmön pysyvyys on Suomessa tärkeää
Suomalainen grillikausi alkaa vappuna, jolloin illalla voi olla vain muutama aste lämmintä. Juhannuksena järvenrannalla tuulee usein, ja elokuun illat viilenevät nopeasti. Grilli, joka pääsee helteellä helposti 250 asteeseen, voi tällaisissa oloissa jäädä selvästi vajaaksi, jos kansi ja runko eivät pidä lämpöä.
Ongelma korostuu epäsuorassa grillauksessa. Kokonainen broileri, porsaan niska tai savustettava kirjolohi tarvitsee tasaista lämpöä tunnista neljään tuntiin. Jos lämpötila heittelee 40-60 astetta aina tuulen yltyessä, kypsymisaika venyy ja kaasua tai hiiltä kuluu enemmän.
Grillin materiaalit rungossa ja tulipesässä
Kokenut grillimyyjä nostaa ensimmäisenä kannen ja kopauttaa tulipesää. Paksu ja painava materiaali sitoo lämpöä, ohut levy luovuttaa sen nopeasti ympäristöön. Tyypillisimmät materiaalit eroavat toisistaan selvästi.
Valualumiini on yleinen keskihintaisten ja kalliiden kaasugrillien tulipesissä, esimerkiksi Weber Genesis -sarjassa (noin 500-1 500 €). Se ei ruostu, varaa lämpöä kohtuullisesti ja kestää vuosikymmeniä. Valettu tulipesä on myös tiiviimpi kuin ruuveilla kasattu peltirakenne.
Emaloitu teräs on klassisen pallohiiligrillin materiaali, ja hiiligrillejä saa sillä noin 100-400 eurolla. Posliiniemali kestää kuumuutta ja säätä hyvin. Lohkeamakohta alkaa kuitenkin ruostua, joten grilliä ei kannata kolhia esimerkiksi mökkilaiturille kantaessa.
Ruostumaton teräs näyttää hyvältä, mutta laatu vaihtelee paljon. Siihen palataan alla myytin kohdalla.
Keraami on kamado-tyyppisten grillien, kuten Big Green Eggin ja Kamado Joen, materiaali. Paksu keraaminen kuori pitää lämmön tasaisena tuntikausia vähällä hiilimäärällä, joten se sopii hyvin myös savustukseen. Grilli painaa kymmeniä kiloja, joten sijainti kannattaa päättää heti. Talveksi se on hyvä viedä katon alle, koska pakkanen ja kosteus rasittavat keraamia ja tiivisteitä.
Polttoainetyyppien eroista käytössä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kaasu-, hiili- ja sähkögrillin eroista.
Myytti: ruostumaton teräs on aina paras valinta
Kiiltävää rosterigrilliä pidetään usein laadun merkkinä. Todellisuudessa halvimpien grillien ruostumaton teräs on usein ohutta 430-laatua, joka on magneettista ja ruostuu helpommin kuin 304-laatu. Rannikolla, kuten Hangossa tai Turun saaristossa, suolainen ilma tuo pintaruosteen esiin jo parissa kesässä.
Ohut ruostumaton kansi myös luovuttaa lämpöä nopeasti. Paksu emaloitu teräskansi pitää lämmön paremmin kuin ohut ruostumaton kansi. Liikkeessä materiaalin voi tarkistaa magneetilla: jos se tarttuu kiinni, kyse on todennäköisesti 430-laadusta. Se ei ole huono materiaali, mutta silloin hinnan pitää olla sen mukainen.
Grillin kansi ratkaisee lämmön pysyvyyden
Kun kansi on suljettu, grilli toimii uunina. Siksi kannen rakenteella on enemmän merkitystä kuin tulipesän materiaalilla. Hyvä kansi on kaksikerroksinen tai paksua emaloitua terästä, se istuu runkoon tiiviisti eikä siitä vuoda savua saumoista.
Myös kannen korkeudella on merkitystä. Matala kansi riittää makkaroille ja pihveille, mutta pystyyn asetettu broileri tai iso paisti tarvitsee korkean kuvun, jotta kuuma ilma pääsee kiertämään. Ruokailijamäärän ja ritiläpinta-alan suhdetta käsitellään artikkelissa grillin koosta ja polttoalueista.
Kannen lämpömittari mittaa kuvun yläosan ilmaa eikä ritilän tasoa. Ero voi olla kymmeniä asteita, etenkin tuulella. Ammattilainen käyttää siksi erillistä langallista paistomittaria, jonka anturi on ritilän tasolla tai lihan sisällä.
Ritilät varaavat lämpöä
Valurautaritilä sitoo lämpöä ja antaa pihviin selkeät grilliraidat. Se pitää lämmön, vaikka ritilälle laitetaan kerralla kylmää lihaa. Toisaalta se ruostuu, jos sitä ei öljytä, ja suomalaisen mökkikesän kosteudessa tämä tapahtuu nopeasti. Emaloitu valurauta on helpompi pitää kunnossa.
Ruostumattomissa ritilöissä tankojen paksuus ratkaisee. Paksut tangot varaavat lämpöä lähes yhtä hyvin kuin valurauta, kun taas ohuet tangot jäähtyvät heti. Liekinsuojien eli polttimien päällä olevien peltien pitää olla tukevaa materiaalia, koska ne levittävät lämmön tasaisesti koko ritilälle.
Näin tarkistat grillin pihakaupassa
Pihakaupoissa ja grillien erikoisliikkeissä grillin voi tutkia rauhassa ennen ostoa. Seuraavalla tarkistuksella pääsee alkuun:
1. Nosta kansi ja arvioi sen paino ja kerrosrakenne.
2. Laske kansi kiinni ja katso, jääkö saumoihin rakoja.
3. Testaa magneetilla, mistä teräslaadusta ruostumattomat osat on tehty.
4. Tarkista ritilöiden materiaali ja tankojen paksuus.
5. Kysy varaosien, kuten liekinsuojien ja ritilöiden, saatavuutta 5-10 vuoden päähän.
Grillien lisäksi pihakaupat myyvät esimerkiksi suojapeitteitä ja varaosia. Puutarhaliikkeet keskittyvät kasveihin ja multiin, ja rautakaupoissa grillivalikoima on usein suppeampi.
Yleisimmät virheet grillin valinnassa
Polttimien tehoa pidetään lämmön pysyvyyden mittarina. Suuri teho ei korvaa vuotavaa kantta. Grilli, jossa on kolme tehokasta poltinta mutta ohut kansi, kuluttaa enemmän kaasua kuin tiivis grilli, jonka polttimet ovat heikommat.
Ostopäätös tehdään ulkonäön perusteella. Kiiltävä rosteri näyttää myymälässä hyvältä, mutta parin kesän kuluttua se on ruostepilkuilla, jos teräs on halpaa.
Talvisäilytys unohdetaan. Marras-huhtikuun ajaksi peitetty grilli kerää kondenssivettä peitteen alle, jos peite on ilmaton. Hengittävä peite tai säilytys katoksessa pidentää käyttöikää selvästi.
Turvallisuudesta ei kannata tinkiä materiaalista riippumatta. Grilliä ei saa käyttää sisätiloissa tai umpinaisella lasiterassilla ilman kunnollista tuuletusta, koska hiilimonoksidimyrkytyksen ja tulipalon vaara on todellinen. Myös hiillosta jäähdyttäessä kannen kiinni sulkeminen ja venttiilien sulkeminen tuottavat häkää.
UKK
Pitääkö kaasugrilli lämmön yhtä hyvin kuin hiiligrilli?
Riippuu rakenteesta. Valualumiinisella tulipesällä ja tiiviillä kannella varustettu kaasugrilli pitää lämmön erittäin tasaisena. Kamado-tyyppinen keraaminen hiiligrilli on kuitenkin lämmön pysyvyydessä omaa luokkaansa.
Kannattaako grilliä käyttää talvella?
Kannattaa, kunhan kansi on tiivis ja grilli on suojassa tuulelta. Talvella lämmitysaika on pidempi ja kaasua kuluu enemmän. Kaasupullo kannattaa pitää lämpimänä, koska propaani höyrystyy pakkasella heikommin.
Mistä tunnistaa hyvän grillin kannen?
Hyvä kansi on painava ja kaksikerroksinen tai paksua emaloitua terästä, eikä siinä ole rakoja suljettuna. Lisäksi sen pitää olla niin korkea, että kokonainen broileri mahtuu sen alle pystyssä.
Lopuksi: kansi kertoo enemmän kuin polttimien määrä
Kun vertailet grillejä, katso ensin kansi, sitten tulipesän materiaali ja vasta sen jälkeen tehot ja lisävarusteet. Tiivis kansi, lämpöä varaava runko ja paksut ritilät takaavat tasaisen lämmön niin vappuna, juhannuksena kuin elokuun pimenevinä iltoina. Talvisäilytykseen kannattaa varata katos tai hengittävä peite, jolloin hyvästä grillistä on iloa vähintään 10-15 vuotta.